JATKO-OPINTOIHIN HAKEMINEN

Yhteisvalinnassa todistus- ja valintakoe-reitit

Jos näyttää siltä, että todistusvalinta ei vie sinne, mistä unelmoi tai mistä on kiinnostunut, niin ei hätää: käytössä on myös valintakoe-reitti. Jokainen yhteishaku ohjaa automaattisesti sekä todistusvalintareitille sekä valintakoe-reitille.

Jos vaikuttaa, että pisteet eivät riitä todistusvalinnalla sisään pääsemiseen, järjestelmä tarjoaa valintakoemahdollisuutta (valintakokeet A-I). Jos esimerkiksi yhtenä hakukohteena on kasvatustieteiden kandiohjelma (vaikkapa opinto-ohjaaja), etkä todistusvalinnalla ole tullut valituksi, niin tulee automaattisesti kutsu valintakoe E:hen.

Omia, jo tiedossa olevia yo-kokeiden tuloksia ja arvioituja kevään yo-kokeiden tuloksia voi testata korkeakouluun.com  tai todistusvalinta.fi -sivustoilla. Näillä sivustoilla voi tarkastella, minne kaikkialle olisi päässyt edellisvuosina pisterajojen perusteella todistusvalinnalla.

Tietoa ammattikorkeakoulun tarjoamista koulutusmahdollisuuksista löytyy ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta.

Valintakoeuudistus 2025-

Keväällä 2025 astuu voimaan valintakoeuudistus, jota on suunniteltu keväästä 2021 lähtien. Voit lukea valintakoeuudistuksesta kokonaisuudessaan täältä. Alla on listattuna olennaisimmat asiat:

Valintakokeiden kuormittavuus

Eri valintakokeisiin valmistautuminen ja osallistuminen on tähän asti vaatinut hakijalta ajallisia ja taloudellisia resursseja, jolloin hakijalla ei ole käytännössä ollut mahdollisuuksia valmistautua useisiin valintakokeisiin. Useissa valintakokeissa mitataan samantyyppistä osaamista, jolloin yliopistoissa käytetään paljon resursseja päällekkäisen työn tekemiseen valintakokeen laatimisen, arvioinnin ja järjestämisen osalta.

MUUTOS: Vähemmän kuormitusta hakijoille. Samalla valintakokeella voi hakea useampaan yliopistoon ja useammalle koulutusalalle. Yhdellä koesuorituksella voi tulla huomioiduksi useamman eri hakukohteen opiskelijavalinnassa, jolloin hakijan ei tarvitse valita, minkä hakutoiveidensa valintakokeisiin hän valmistautuu ja/tai osallistuu. Aikaisemmat noin 120 valintakoetta typistetään 9 valintakokeeseen. Tämä tarkoittaa, että samalla valintakokeella (esimerkiksi valintakoe E:llä) haetaan useisiin koulutusaloihin (esimerkiksi kasvatustiede ja liikuntapedagogiikka). Hakija tekee yhden valintakokeen ja sitä voi hyödyntää hakiessa esim. sekä kasvatustieteen koulutusohjelmiin että logopedian koulutusohjelmiin. Lisäksi riittää, että hakija suorittaa valintakokeen yhdessä yliopistokaupungissa, mutta voi hakea samalla valintakokeella useampaan kaupunkiin, vaikkapa kasvatustieteen kandiohjelmiin Tampereelle, Jyväskylään ja Helsinkiin. 

Opiskelijavalinnan aikataulu

Valintakokeet on jouduttu tähän asti järjestämään samaan aikaan, kun todistusvalinnan tuloksia on julkaistu. Täten lähes kaikkien hakijoiden on pitänyt valmistautua myös valintakokeisiin. On saattanut käydä niin, että hakija on valmistautunut valintakokeisiin, mutta onkin tullut valituksi todistusvalinnalla. Valintakokeita on myös jouduttu järjestämään samanaikaisesti muiden valintakokeiden kanssa, jolloin hakijalla ei ole todellista mahdollisuutta osallistua kaikkien hakutoiveidensa valintakokeeseen.

MUUTOS: Opiskelijavalinnan järkevä aikataulu. Valintakokeiden aikataulua muutetaan siten, ettei todistusvalinnalla opiskelupaikan saavan hakijan tarvitse turhaan valmistautua tai osallistua valintakokeeseen. Tämä edellyttää valintakokeiden määrän vähentämistä. Näin valintakokeet voidaan järjestää aiempaa myöhemmin, kun hakijalla on jo tiedossa kaikkien hakukohteidensa todistusvalinnan tulokset. Ennakkomateriaalien laajuutta tarkastellaan kriittisesti, jotta mahdolliset ennakkomateriaalit voidaan julkaista vasta todistusvalinnan tulosten julkaisun jälkeen.

ESIMERKKI / VALINTAKOE D:
Valintakoe D:llä voidaan hakea neljään eri koulutusalaan: Liikuntabiologia ja valmennustiede, Logopedia, Psykologia, Terveystieteet ja hoitotiede.

Valintakoe muodostuu kaikille yhteisestä osiosta ja tarpeen mukaan myös eriytetystä osiosta. Yhteisessä osiossa mitataan hakijan kykyä oppia, ymmärtää ja soveltaa kokeessa mukana olevien alojen opinnoissa keskeisiä aihepiirejä ja ilmiöitä. Eriytyvässä osiossa mitataan hakijan kykyä soveltaa luonnontieteiden osaamista. Valintakoe D:ssä eriytyvää osiota käytetään yhteisen osion lisäksi vain liikuntabiologiaan ja valmennustieteeseen hakiessa, ei esimerkiksi hakiessa psykologian koulutusohjelmaan. Ennakkomateriaali julkaistaan aiempaa myöhemmin uudistuksen myötä, toisaalta se vapauttaa opiskelijan voimavaroja muihin asioihin. Esimerkkinä olleen valintakoe D:n ennakkomateriaali julkaistaan vasta 2 päivää ennen valintakoetta.

MUUT VALINTAKOKEET
Joillakin koulutusaloilla on kirjallisten valintakokeiden sijaan tai lisäksi muunlaisia valintakokeita. Soveltuvuuskokeet sisältävät yleensä haastattelun, mutta niihin voi kuulua myös muun muassa kirjallisia osioita. Soveltuvuuskokeita käytetään esimerkiksi opettajankoulutuksen hakukohteissa. Taidealojen valintakokeet Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa, Taideyliopistossa ja Tampereen yliopistossa poikkeavat muista. Ne ovat tyypillisesti moniosaisia ja koostuvat muun muassa erilaisista kirjallisista ja suullisista yksilö- ja ryhmätehtävistä.

Tarkemmin tietoa valintakokeista löytyy yliopistovalinnat.fi/valintakokeet  -sivustolta.

Opintopolku.fi

Opintopolku.fi -osoitteessa täytetään hakemus korkeakouluihin. Samalla lomakkeella haetaan sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopintoihin. Hakemuksen täyttöohjeet löytyvät täältä. Lukiosta valmistuneet ovat oikeutettuja hakeutumaan myös ammatilliseen koulutukseen (2. asteen koulutus). Haku tehdään tällöin ammattikoulun jatkuvassa haussa. 

MUISTA: Yhteishaussa tulee jatko-opintoihin hakea aina valmistumiskeväänä (eli joko 1. tai 2. yhteishaussa), jotta työttömyysturvan saantiehto täyttyy. Tässä tietoa vielä tästä työttömyysturvaan liittyvästä yhteishakuvelvollisuudesta löydät YTK-kassan ansioturvaoppaasta. Jos käy esimerkiksi niin, että opiskelija hakee keväällä koulutuspaikkoja, mutta mikään paikka ei toteudut eikä opiskelija saa myöskään heti mieleistään työpaikkaa, työttömyysturva voi olla taloudellinen pelastus. Hakemuksien tekeminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Toisin sanoenei riitä, että pelkästään työttömyysrahan toivossa haetaan koulutuspaikkaa: pitää myös tehdä mahdolliset ennakkotehtävät, osallistua pääsykokeisiin ja aloittaa koulutus, jos opiskelupaikka varmistuu. Jos jokin näistä laiminlyödään, opiskelijä menettää oikeuden työttömyysturvaan (oikeuden saa takaisin tiettyjen ehtojen jälkeen: kun täyttää 25 vuotta, suorittaa ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon tai on ollut yhteensä vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä – toisin sanoen, työskennellyt vähintään 18 h/viikko, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opiskellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä).